Lieksan kaupunki on tehnyt ilmastotyötä osana päivittäistä toimintaansa jo pitkään. Kaupunki on saanut myös tunnustusta vaikuttavasta ilmastotyöstään ja vuonna 2016 Lieksa sai ilmastotyöstään Pohjois-Karjalan maakunnallisen ympäristöpalkinnon Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Lieksan ilmastotyössä on painottunut etenkin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja biotalouden edistäminen. Lisäksi uudisrakentamista on toteutettu puusta, mistä esimerkkinä on mm. vuonna 2021 valmistunut Brahea-kampus.
Kaupungin ensimmäisen ja vuoteen 2030 ulottuvan ilmastosuunnitelman kautta Lieksa pyrkii kehittämään ilmastotyötään systemaattisemmaksi ja kunnianhimoisemmaksi sekä vahvistamaan sen eri osa-alueita. Lieksan kaupunki on sitoutunut tavoittelemaan 80 % päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Hiilineutraali Suomi
Lieksa kuuluu Hiilineutraali Suomi-verkostoon eli on Hinku-kunta. Liityimme verkostoon vuonna 2014. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Päästöt lasketaan Hinku-laskentasäännön mukaan (mukaan lukien päästöhyvitykset). Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Hinku-kuntia on tällä hetkellä yhteensä 99.
Lieksa on solminut myös kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) kaudelle 2017–2025, seuraava kausi on nimeltään JETS. Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Sopimuksen mukaisesti liittyjän asuinrakennuskanta liitetään ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.
Sopimus — Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Pohjois-Karjalan Ilmasto- ja energiaohjelma
Maakunnallinen ilmastotyö ja Ilmastopolku
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on julkaissut uuden Ilmastopolku-sivuston, joka kokoaa yhteen tiedot maakunnan ilmastotyöstä: päästökehityksestä, tavoitteista, tehdyistä toimenpiteistä ja konkreettisista esimerkeistä. Kyseessä on toinen maakuntatason ilmastotyötä avaava sivusto Suomessa.
Ilmastopolku on kaikille avoin verkkopalvelu, jossa maakunnalliset ja kuntakohtaiset tiedot sekä esimerkit ovat helposti saavutettavissa. Kunnat täydentävät palvelua säännöllisesti lisäämällä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä.
Sivustolla kootaan yhteen viime ja kuluvan vuoden aikana hyväksytyt kuntien ilmastosuunnitelmat.
Julkaisuhetkellä sivustolla on nähtävissä maakunnallinen ilmastotyö sekä seitsemän kunnan ilmastotoimet.
Palvelu tekee Pohjois-Karjalan ilmastotyön näkyväksi ja seurattavaksi. Sen avulla voidaan tarkastella päästökehitystä ja ilmastotavoitteiden toteutumista, tutustua hyviin käytäntöihin eri toimialoilta sekä lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Samalla se innostaa ja kannustaa yrityksiä, yhteisöjä ja kuntalaisia mukaan ilmastotekoihin.
Ilmastopolku on toteutettu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hankkeessa, jota rahoitetaan Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hankkeessa ovat mukana Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Heinäveden, Kontiolahden, Rääkkylän, Juuan ja Tohmajärven kunnat.
Lieksan kaupungin ilmastosuunnitelma
Lieksan kaupungille on laadittu ilmastosuunnitelma jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt tammikuussa 2025.
“Ilmastosuunnitelma on ilmastotyötä ohjaava strateginen asiakirja, jossa esitellään Lieksan kaupungin ilmastotavoitteet, päästövähennystoimenpiteet ja niiden vastuutahot. Päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden ohella suunnitelma sisältää luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät teot. Lisäksi suunnitelma sisältää toimenpiteiden toteutuksen seurannan. Ilmastosuunnitelma päivitetään valtuustokausittain ja raportointia tehdään vuosittain. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä toimenpiteitä toteuttavien toimialojen ja eri sidosryhmien kanssa ja osana laatimisprosessia toteutettiin ilmastokyselyt asukkaille, kaupungin henkilöstölle sekä päättäjille keväällä 2024.”

