Haja-asutusalueella vesihuolto järjestetään yleisesti kiinteistökohtaisin järjestelmin. Lieksan kaupungin alueella toimii myös vesiosuuskuntia, jotka huolehtivat vesihuollon järjestämisestä alueillaan. Vesihuoltolaitosten ulkopuolella kiinteistön omistaja tai haltija vastaa itse omasta talousvesikaivostaan ja jätevesijärjestelmästään.
Vesiosuuskunnat
Alla olevassa kartassa on esitetty Lieksan kaupungin alueella toimivat vesiosuuskunnat harmaalla. Sinisellä on esitetty Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen Lieksan ja Kolin toiminta-alueet. Karttaa voi zoomata lähemmäs tai kauemmas, jolloin myös Kolin toiminta-alue tulee näkyviin.
Talousvesi omasta kaivosta
Suomen luonnontilainen pohjavesi on yleensä raikkaan makuista ja hyvälaatuista. Kaivovesi on pohjavettä, joka muodostuu maaperään imeytyneistä sade- ja sulamisvesistä. Maakerrosten läpi suodattuessa vesi puhdistuu ja siihen liukenee ihmisen terveydelle tärkeitä hivenaineita.
Yleensä rengas- tai porakaivon rakentamiseen ryhdytään silloin, kun kiinteistö ei kuulu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Tällöin vedenhankinnan järjestäminen on asukkaiden vastuulla.
Muista huoltaa kaivosi
Monet kaivon vedenlaatuongelmat voi välttää säännöllisellä huollolla tai ratkaista kaivon kunnostuksella. Tavallisimmin lika-aineet pääsevät kaivoon, koska kaivon rakenteet ovat huonossa kunnossa, kansi on huono tai kaivo on tiivistetty huonosti.
Kaivoveden laadun selvittäminen
Kaivon vesi olisi hyvä tutkituttaa säännöllisesti, esimerkiksi kolmen vuoden välein, vaikka kaivon vedessä ei olisikaan tapahtunut aistinvaraisia muutoksia. Säännöllinen tutkimus on tarpeen siksi, että kaivoveteen päässeet bakteerit eivät välttämättä muuta veden näköä tai makua. Erityisesti vesi tulee tutkituttaa silloin, jos sen maussa, ulkonäössä tai hajussa on tapahtunut muutoksia. Uusien porakaivojen osalta on tärkeää tutkituttaa myös veden radon‑, arseeni‑, fluori- ja uraanipitoisuudet. Yksityisen talousvesikaivon tutkimuksista vastaa kaivon omistaja.
Terveystarkastajalta (Siun sote) voit kysyä ohjeita vesinäytteiden ottamiseksi sekä tarvittaessa neuvoja kaivon puhdistamiseksi tai kunnostamiseksi.
Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla
Haja-asutuksen jätevedet ovat talousjätevesiä keittiöstä, kylpyhuoneesta, saunasta, pyykinpesusta ja käymälästä. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on suojella pinta- ja pohjavesien laatua sekä ympäristöä. Haja-asutusalueelta pääsevät jätevedet likaavat enimmäkseen ihmisen omaa lähiympäristöä. Maahan johdettaessa ne kulkeutuvat vesistöihin ja maakerrosten läpi pohjaveteen. Maahan imeytyessään jätevedet voivat pilata alueen pohja- tai kaivoveden. Vesistöön johdettaessa jätevedet kulkeutuvat pieniä ojia pitkin suurempiin vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä ja veden laadun heikentymistä. Haja-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen toiseksi suurin vesistöjen kuormittaja.
Kiinteistön haltijan on käsiteltävä jätevedet niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Haja-asutusalueen asukas vastaa itse kiinteistön jätevesijärjestelmän kunnosta.
Jätevesien käsittely kiinteistöllä
Kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Selvitys pitää tehdä kaikista ennen 1.1.2004 rakennetuista vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä, joilla muodostuu jätevesiä. Selvitys pitää tehdä myös loma-asuntojen ja saunojen jätevesistä. Jos kiinteistön jätevedet menevät kaupungin vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan viemäriin, selvitystä ei tarvitse tehdä. Selvitystä ei myöskään tarvitse tehdä, jos jätevesijärjestelmä on uusittu 1.1.2004 jälkeen rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän toimenpideluvan mukaisesti. Selvitykset toimitetaan ympäristönsuojelusihteerille.

