Rakentamisen lupien hakeminen
Rakentamisen luvat haetaan sähköisen lupapalvelun kautta (www.lupapiste.fi).
Jos tarvitset ohjeita tai tukea Lupapiste-järjestelmän käyttöön, niin tutustu Lupapisteen käyttöohjeisiin. Napsauta sivuston ylävalikosta Käyttöohjeet, jolloin ohjaudutaan Lupapisteen tukiportaaliin, joka avautuu uuteen ikkunaan. Ks. kuva alla.

Rakentamislupa
Uuden rakennuskohteen rakentaminen saattaa edellyttää rakentamislupaa. Asuinrakennukselle tai vapaa-ajan asunnolle ja niiden laajennuksille vaaditaan lupa koosta riippumatta.
Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Vireille saatetut asiat ennen uuden rakentamislain voimaan tuloa (esim. rakennuslupahakemus vireillä viranomaisessa vuoden 2024 puolella) käsitellään loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta maankäyttö- ja rakennuslakia ja siihen liittyviä säännöksiä.
Yksi keskeisimmistä rakentamislain muutoksista on, että kerrosalaltaan enintään 30 m2 piharakennusten ja enintään 50 m2 katosten rakentamiseen omalle tontille ei enää edellytetä lupaa. Asuinrakennukselle tai vapaa-ajanasunnolle vaaditaan kuitenkin aina lupa koosta riippumatta.
Rakentamisluvan sisältö
Rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta. Luvan hakijan niin pyytäessä rakennusvalvontaviranomainen voi ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaolon erillisellä päätöksellä (sijoittamislupa).
Rakennusvalvontaviranomainen myöntää rakentamisluvan ilman sijoittamisen edellytysten arviointia pelkästään toteuttamisen edellytysten perusteella, jos kysymyksessä on korjaus- ja muutostyö, jolla ei ole vaikutusta sijoittamisen edellytysten täyttymiseen.
Milloin rakentamislupa tarvitaan?
Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa, jos kohde on:
1) asuinrakennus;
2) kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus;
3) kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos;
4) yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä lukuun ottamatta enintään kolme kuukautta paikallaan pidettävää tapahtumarakennetta;
5) vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu;
6) vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite;
7) energiakaivo;
8) erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.
Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa myös,
- jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön,
- kaupunkikuvaan ja maisemaan,
- kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin,
- rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi, tai
- rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta.
Poikkeukset
Rakentamislupa ei kuitenkaan ole tarpeen, jos toimenpide perustuu alueidenkäyttölain mukaiseen katusuunnitelmaan, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain (110/2007) mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
Korjaus- ja muutostyöt
Rakentamislupa tarvitaan
- sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä
- rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.
Rakennuskohdetta korjattaessa rakentamislupa tarvitaan, jos
- korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistamiseen,
- toimenpidealueen kantava rakenne on vaurioitunut,
- korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden, tai
- korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön.
- korjaaminen kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin.
Eritystapaukset
Rakentamislupa tarvitaan aina, jos:
1) korjataan tai muutetaan kaavan tai lain nojalla suojeltua taikka historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle;
2) rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana;
3) muutetaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti.
Rakentamislupahakemuksen liitteet
1.1.2026 alkaen rakentamislupahakemukseen on liitettävä rakennuskohteesta ja sen laajuudesta riippuen:
1) rakennussuunnitelmaan sisältyvät pääpiirustukset, jotka rakennussuunnittelija varmentaa allekirjoituksellaan;
2) rakennuksen rakennussuunnitelmien laadinnassa tehty pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa taikka muun kuin rakennuksen osalta selvitys rakennuskohteesta ja sen vaikutuksista ympäröivään alueeseen;
3) selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa.
Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen perustellusta syystä edellyttää, että rakentamislupahakemukseen liitetään myös:
1) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä;
2) energiaselvitys;
3) rakennustuoteluettelo;
4) selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista;
5) selvitys rakennuksen kunnosta toimenpidealueen osalta, jos kyseessä on korjaushanke;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys.
Rakennuskohteen suunnittelijoiden ilmoittaminen
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen yhteydessä kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle hankkeen pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Samassa yhteydessä on ilmoitettava myös hankkeen arvioimisen kannalta olennaiset erityissuunnittelijat. Muut erityissuunnittelijat on ilmoitettava ennen erityissuunnitelman toimittamista rakennusvalvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on sisällytettävä suunnittelijan suostumus tehtävään. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle myös suunnittelijan vaihtumisesta kesken rakentamishankkeen.
Naapurin kuuleminen ja tiedottaminen rakentamisluvasta
Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Jos rakennuspaikka sijaitsee korttelissa, jossa on voimassa kolmiulotteinen tonttijako, naapurilla tarkoitetaan lisäksi sellaista samassa korttelissa sijaitsevan ylä- tai alapuolisen taikka rinnakkaisen kiinteistön omistajaa ja haltijaa, jonka kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi vaikuttaa olennaisesti.
Kunnan on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen vireille tulosta ja kuultava naapureita, jollei ilmoittaminen ja kuuleminen rakentamishankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurien edun kannalta ilmeisen tarpeetonta.
Luvan hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeen kannalta merkittävistä asiakirjoista ja tiedoista sekä selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan hankkeeseen.
Luvan hakijan on tiedotettava lupahakemuksen vireilläolosta rakennuspaikalla.
Rakentamislupahakemuksen käsittely, päätös ja kuulutus
Rakentamislupaa myönnettäessä kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy pääpiirustukset ja niitä vastaavan rakennuskohteen suunnitelmamallin tai koneluettavat tiedot rakentamisessa noudatettaviksi.
Rakentamisluvan yhteydessä vahvistetaan selvitykset siltä osin kuin niiden perusteella on arvioitu sijoittamisen edellytykset. Asianomaista toteutusvaihetta koskevat piirustukset ja niitä vastaava suunnitelmamalli tai koneluettavat tiedot on toimitettava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyttäviksi ennen kyseistä vaihetta koskevan työn aloittamista.
Lupaviranomaisen antaa lupapäätöksen tiedoksi julkisella kuulutuksella.
Päätös toimitetaan luvan hakijalle ja luvan myöntämisestä ilmoitetaan viranomaisille ja niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet.
Vastaavan ja erityisalan työnjohtajan ilmoittaminen
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ennen rakennustyön aloittamista ilmoitettava kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle vastaava työnjohtaja ja ennen kyseisen erityisalan rakennustöiden alkamista, kuka erityisalan työnjohtaja on. Ilmoitukseen on liitettävä kirjallinen suostumus, jossa vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja sitoutuu vastuuvelvollisena johtamaan rakennustyötä.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle vastaavan työnjohtajan tai erityisalan työnjohtajan vaihtumisesta kesken rakentamishankkeen.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakentamishankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuuden mukaiset edellytykset sen toteuttamiseen.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakentamishankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja että muillakin rakentamishankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuuden edellyttämä asiantuntemus ja ammattitaito.
Rakennustyön aloittaminen ja valvonta
Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on tehtävä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle aloittamisilmoitus rakentamislupaa edellyttävästä rakennustyöstä ennen työn aloittamista. Aloittamisilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos ennen rakennustyön aloittamista on pidetty aloituskokous.
Milloin rakennustyö katsotaan alkaneeksi?
Rakennustyö on aloitettu, kun rakennuksen perustuksen valutyöt tai perustukseen kuuluvien rakennusosien asentaminen on alkanut. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä rakennustyö on aloitettu, kun rakenteiden tai rakennusosien purkaminen tai rakentaminen on alkanut. Jos suunnittelun kannalta on välttämätöntä purkaa rakenteita, on purkutyö mahdollinen ennen korjaus- ja muutostyön alkua.
Työnjohtajan ilmoitus ennen aloitusta
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin vastaavasta työnjohtajasta ja hankkeen niin edellyttäessä erityisalan työnjohtajasta on jätetty ilmoitus rakennusvalvontaviranomaiselle. Jos rakentamishankkeessa ei ole enää työnjohtajaa, tai tämä ei täytä rakentamislain 89 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, rakennusvalvontaviranomaisen on keskeytettävä rakennustyö, kunnes hankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut uuden työnjohtajan.
Rakennustyön laatuvaatimukset
Rakennustyön suorituksen on täytettävä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.
Rakentamisen aikainen muutos
Jos lupapäätöksessä hyväksytyistä suunnitelmista poikkeaminen, sen laatu ja lupaharkintaa koskevat säännökset huomioon ottaen, merkitsee luvan olennaista muuttamista tai vaikuttaa naapurien asemaan, on suunnitelmasta poikkeamiselle haettava rakennusvalvontaviranomaiselta rakentamislupa. Muutoslupahakemus haetaan sähköisen lupajärjestelmän kautta uutena rakentamislupa-asiana, viitaten selostustekstissä aikaisempaan alkuperäisen lupahakemuksen lupatunnukseen.
Luvan voimassaolo ja luvan jatkaminen
Jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, lupa on rauennut.
Rakennusvalvontaviranomainen voi pidentää luvan tai hyväksynnän voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella, jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ovat edelleen voimassa. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan.
Sijoittamislupa erillisellä päätöksellä
Jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä hakee erillistä päätöstä sijoittamisluvasta, lupahakemukseen on liitettävä selvitykset, joiden perusteella voidaan arvioida rakentamislaissa 44–46 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymisen. Selvityksenä on toimitettava tiedot
- massoittelusta ja julkisivusta sekä
- sijoittumisesta rakennuspaikalle,
- ajoyhteyden järjestämisestä sekä
- alueiden, joilla on tai on tarkoitus toteuttaa kunnallistekniikka, osalta tieto, mistä kohti rakennuksen on siihen tarkoitus liittyä.
Puiden kaataminen ja maisematyölupa
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kunnan myöntämää lupaa (toimenpiderajoitus):
- asemakaava-alueella
- ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään; (koskee uusia 1.5.2017 jälkeen voimaan tulleita kaavoja)
- yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella
- alueella, jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Poikkeukset maisematyöluvan tarpeesta
Maisematyölupaa ei tarvita
- Yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakentamisluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.
- Rakentamishanketta valmisteleviin välttämättömiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.
- Toimenpiteeseen, joka perustuu liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
Yksittäiset puut
Yksittäisten puiden kaataminen tontilta tai rakennuspaikalta on sallittua, jos kaikki seuraavista ehdoista täyttyvä:
- Puut sijaitsevat hallitsemallasi tontilla.
- Kaadettavien puiden määrä on alle puolet tontin kaikista puista.
- Asemakaavassa ei ole puita koskevia suojelumääräyksiä tai puu ei ole luonnonsuojelulain perusteella tehdyllä päätöksellä rauhoitettu.
- Puut eivät kasva sellaisella tontin osalla, jolla asemakaavan mukaan tulee olla puita.
- Puut eivät ole maisemakuvallisesti merkittäviä. Merkittäviä puita ovat esimerkiksi komeat vanhat yksittäispuut, puuryhmät, puukujanteet ja vastaavat, joiden häviämisellä on ympäristöä olennaisesti köyhdyttävä vaikutus ja ne ovat lajiltaan harvinaisia Suomessa.
- Kaataminen on kertaluontoinen toimenpide, eikä jatkuvaa toimintaa.
- Rajalla / rajan läheisyydessä (alle 1 m:n etäisyys) kasvavien puiden kaatamiselle saadaan naapurin kirjallinen suostumus.
- Puut eivät sijaitse tontilla olevien ilmajohtojen (sähköjohdot) läheisyydessä.
- Lupa puun/puiden kaatamiseen tarvitaan, mikäli edellä mainitut ehdot eivät täyty. Tällöin puunkaatoa varten sinun tulee pyytää lausunto rakennusvalvonnasta. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan rakennusvalvonta velvoittaa hakemaan lupaa, mikäli lausuntomenettely ei ole riittävä.
Turvallisuus ja luonnonsuojelu
Mikäli et ole varma puunkaatoon liittyvästä luvanvaraisuudesta, ota yhteyttä rakennusvalvontaan.
Kaikessa puun kaatamisessa tulee aina varmistua toimenpiteen turvallisuudesta.
Pihapuiden kaatamisessa tulee huomioida luonnonsuojelulliset säädökset. Varminta onkin kaataa puut lintujen pesimäajan ulkopuolella (maalis-huhtikuulta heinäkuun loppuun).
Välittömän vaaran aiheuttava puu
Ympäristölle vaarallisen puun voi kaataa ilman lupaa, kun toimenpide on tarpeen välittömän vaaran poistamiseksi. Puun vaarallisuus on tarvittaessa pystyttävä todistamaan myös jälkeenpäin. Esimerkiksi pelkkä uhka siitä, että lumikuormalla puun oksia saattaa revetä ja pudota maahan, ei ole kaatoperuste. Rakennusvalvonta voi velvoittaa istuttamaan vaarallisena kaadetun puun tilalle uuden vastaavan puun. Mikäli välitöntä vaaraa ei ole, noudatetaan huonokuntoistenkin puiden kohdalla normaalia lupamenettelyä.
Kiinteistön haltija on velvollinen valvomaan kiinteistön puiden kuntoa ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin. Kaatuneen puun muille aiheuttamista vahingoista vastaa kiinteistön haltija.
Purkamislupa ja purkamisilmoitus
Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella, jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.
Purkaminen ilman lupaa
Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakentamislupa, alueidenkäyttölain mukainen katusuunnitelma, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen hyväksytty tiesuunnitelma tai ratalain mukainen hyväksytty ratasuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista.
Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana.
Jollei purkamiseen tarvita lupaa, rakentamishankkeeseen ryhtyvän on kirjallisesti ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle rakennuksen tai sen osan purkamisesta 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista.
Purkamisluvan edellytykset (RakL 56 §)
Rakennuksen saa purkaa, jos asema‑, yleis- tai maakuntakaavassa, joka on alle 13 vuotta vanha, sallitaan purkaminen eikä rakennusta ole suojeltu lain nojalla. Alueella, jolla ei ole asema‑, yleis‑, tai maakuntakaavaa tai kaava on vanhempi kuin 13 vuotta, rakennuksen purkaminen ei saa aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Tilanteessa, jossa purkaminen johtaa purkumateriaalin uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, muun kuin suojellun rakennuksen saa purkaa aina, jos:
- rakennus sijaitsee kunnassa, jossa rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan
- rakennukselle ei ole enää osoitettavissa käyttötarkoitusta
- rakennuksen kunto ja korjausmahdollisuudet ovat huonot.
Kunta voi myöntää luvan asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamiseen, jos:
- Rakennus on ollut kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön omistuksessa vähintään kymmenen vuotta
- Rakennus ei ole teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti korjattavissa
- Purkaminen johtaa purkumateriaalin uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen
- Rakennus ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys (RakL 16 §)
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, josta on käytävä ilmi arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien määristä. Selvitystä ei kuitenkaan edellytetä hankkeissa, joissa purkumateriaalien määrä on vähäinen. Sellaisessa uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, on ilmoitettava arvio ainoastaan rakennuspaikalta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrästä.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä. Myös uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot syntyneistä rakennusjätteistä.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksessä edellytetyt tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään.
Huomioithan purkutyön yhteydessä myös mahdollisen asbestityön aiheuttamat vaatimukset ja Savo-Pielisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset (LINKKI TÄHÄN).
Purkamislupaa ja ‑ilmoitusta varten tarvittavat asiakirjat:
- Asemapiirros, jossa on osoitettu purettavat rakennukset
- Rakennuspaikan omistus- tai hallintaoikeustodistukset
- Naapurin kuuleminen
- Selvitys purkujätteestä
- Purkutöiden vastaavan työnjohtajan hakemus (ei ilmoitusmenettelyssä)
- Taloyhtiön suostumus / pöytäkirjanote (hakijana taloyhtiö)
- Kaupparekisteriote / yhdistysrekisteriote (hakijana yritys, taloyhtiö, yhdistys, tms.)
- Muut liitteet, joita tapauskohtaisesti voidaan edellyttää lupahakemuksen yhteydessä.
Poikkeamislupa
Yleistä poikkeamisesta
Kaavoitus ja sitä ohjaava alueidenkäyttölaki yhdessä rakentamislain kanssa luovat säännöt alueiden käyttämiselle ja rakentamiselle. Kaavamääräyksistä, rakennusjärjestyksestä tai muusta rakentamisen sääntelystä voidaan kuitenkin erityisestä ja perustellusta syystä poiketa.
Milloin poikkeaminen on perusteltua?
Poikkeamiselle tulee aina olla erityinen ja perusteltu syy, joka liittyy tontin tai alueen käyttöön. Jos poikkeamisella esimerkiksi parannetaan asuin- tai toimintaympäristöä, kaupunkikuvaa, ympäristöä, turvallisuutta, palvelutasoa, rakennuksen käyttöä, suojelutavoitteita tai liikenneoloja säännösten mukaiseen rakentamiseen verrattuna, on poikkeamisluvan hakeminen perusteltua. Henkilökohtaiset toiveet eivät riitä syyksi poikkeamiselle.
Milloin poikkeamista ei myönnetä?
Poikkeamislupaa ei myönnetä, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle, tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, tai vaikeuttaa luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemistavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöskään myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Rakentamislain muutokset ja poikkeaminen
Uuden 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä erillisille kerrosalaltaan alle 30 m² rakennuksille ja alle 50 m² katoksille ei enää vaadita rakentamislupaa, jos kyse ei ole asuinrakennuksen tai vapaa-ajan asunnon rakentamisesta. Rakentamisluvasta vapautettu rakentaminen voi edellyttää kuitenkin myönteistä poikkeamispäätöstä ennen rakentamisen aloittamista, jos aiottu rakentaminen on vastoin voimassa olevaa kaavaa tai muita säädöksiä. Kaiken rakentamisen lähtökohtana on, että se on voimassa olevan kaavatilanteen ja muiden rakentamista ohjaavien säädösten mukaista.
Tietoa menettelyistä
Myönteinen poikkeamislupa toimii perusteena hakea rakentamislupaa poikkeamisen kohteena olevalle rakentamiselle. Poikkeamislupa ei vielä anna lupaa rakentaa, vaan rakentamiseen on lisäksi haettava varsinainen rakentamislupa poikkeamisluvan voimassaoloaikana (lukuunottamatta tapauksia, jolloin poikkeamislupa on myönnetty sellaista rakentamista varten, joka ei vaadi rakentamislupaa). Poikkeamislupa on hyödynnettävä kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan voimaantulosta, eli poikkeamispäätöstä vastaava rakentamislupa on haettava kahden vuoden sisällä poikkeamisluvan voimaantulosta. Hakijan on syytä ottaa huomioon rakennushankkeen suunnittelussa lupakäsittelyn vaatima aika. Poikkeamislupahakemusta koskeva päätös voi olla myös kielteinen.
Poikkeamislupahakemuksen käsittelyaika
Poikkeamislupahakemuksen käsittelyaika on arviolta 2–4 kuukautta, kun kaikki asiakirjaan liittyvät tiedot ja liitteet on toimitettu. Huomioithan, että hakija vastaa tarvittavien asiakirjojen oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta ja toimittamisesta. Hakemuksen valmistelu, ja mahdollinen naapurin tai viranomaisen kuuleminen voidaan aloittaa vasta, kun hakemuksessa on tarvittavat tiedot ja liitteet. Hyvin täytetty hakemus asianmukaisin liittein nopeuttaa käsittelyä. Huomioithan, että osa hakemuksen liitteistä ovat tarpeellisia lähtötietoja jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Aikaisella lähtötietojen tarkistamisella voidaan välttyä monelta yllätykseltä ja viiveeltä.
Muutoksenhaku ja maksut
Tietoa päätöksen muutoksenhausta ja lainvoimaisuudesta löytyy ohjeesta, sekä päätöksestä. Päätöksistä ja lausunnoista peritään maksu voimassa olevan hinnoittelun mukaisesti.
Poikkeamisluvan hakeminen – toimi seuraavasti
Ota yhteyttä kirjallisesti Lieksan kaupungin rakennusvalvontaan [email protected]. Kerro viestissäsi kyseessä olevan tiedustelu poikkeamisluvasta mahdolliset muut kysymyksesi sekä rakennuspaikan tarkka sijaintitieto, eli kiinteistötunnus ja mahdollinen osoite.
Hakemukseen liitettävät lomakkeet
Jos haluat yhdistää poikkeamisluvan ja rakentamisluvan naapurien kuulemisen:
- Käytä lomaketta Selvitys naapurien kuulemisesta
- Rastita kohdat lupahakemuksen ja poikkeamishakemuksen johdosta
Huomioi:
- Suostumus tarvitaan kaikilta kiinteistön omistajilta/haltijoilta
- Naapurien kuulemisen laajuus vaihtelee poikkeamis- ja rakennusluvassa
- Naapuri voi olla myös tien toisella puolella tai vastapäinen mökkinaapuri

