Kaavoitus
Kaavoitus on maankäytön suunnittelua eli kaavoitus varmistaa järjestelmällisen ja kestävän maankäytön. Kaavoituksella ohjataan maa-alueiden käyttöä esimerkiksi asumiseen, työpaikkoihin, virkistykseen ja palveluihin. Kaavoitus on tärkeä osa kunnan ja alueiden kehittämistä, ja sitä ohjaa mm. alueidenkäyttölaki (AKL).
Kaavoituksen ohjaavat tavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yleistasoista suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Varsinaisina kaavatasoina maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat:
- maakuntakaava – yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä
- yleiskaava– kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma
- asemakaava – yksityiskohtaisin kaavataso, ohjaa rakentamista ja maankäyttöä
Maankäyttöön vaikutetaan myös esimerkiksi erilaisilla seutu- ja kuntastrategioilla, kunnan maapolitiikalla ja rakennusjärjestyksellä.
Kaavoituksen periaatteet
Kaavoitus on alueiden käytön ja rakentamisen sääntelyä, jolla päätetään eri toimintojen sijoittumiseen kaupungin alueella. Tarkoituksena on suunnitella toimiva yhdyskunta ja hyvää elinympäristöä. Kaavoitus perustuu kaavan kannalta oleellisten yhdyskuntataloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen sekä luontoon, ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Kaavoitus on vuorovaikutteista suunnittelutyötä, jossa osallisilla, kuten kuntalaisilla ja maanomistajilla, on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua asioiden valmisteluun.
Maakuntakaava
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton laatima maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana.
Yleiskaava
Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava on tyypillisesti ohjeena taajamien asemakaavojen laatimisessa tai erityisesti kylien alueella ja rannoilla mahdollistaa suoraan kaavan mukaista rakentamista.
Yleiskaavan ja asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Yleis- ja asemakaavan sisältövaatimukset on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kunnan laatiman rantaosayleiskaavan lisäksi ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka voi laatia myös maanomistaja.
Asemakaava ja tonttijako
Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus.
Tonttijako on Suomessa käytettävä kaavoitukseen liittyvä termi. Se tarkoittaa asemakaava-alueella tehtävää jakamista rakennustontteihin. Sen tarkoitus on määrittää, miten kaavan kortteli jaetaan erillisiksi tonteiksi, joille rakennusoikeus sitten kohdistuu.
Kaavoituksen vastuut Lieksassa
Lieksan kaupungin maankäyttö vastaa yleis- ja asemakaavojen sekä niiden muutosten laadinnasta kunnan alueella. Maankäyttö vastaa myös yksityisten ranta-asemakaavojen hallinnollisesta käsittelystä sekä suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösten ja maisematyölupien lausuntojen valmistelusta. Lisäksi maankäyttö laati kerran vuodessa kaavoituskatsauksen kunnassa ja maakunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkityksiltään vähäisiä.
Lisätietoa
Lisää tietoa kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta löytyy muun muassa ympäristöhallinnon sivuilta.

