Vesistössä tehtävälle toimenpiteelle ei aina tarvitse hakea varsinaista lupaa aluehallintovirastosta. Pienimuotoisesta toimenpiteestä on silti tehtävä kirjallinen ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle ennen hankkeen toteuttamista. Ilmoitus on tehtävä esimerkiksi:
- pienimuotoisista ruoppauksista (ruoppausmassa alle 500 m³),
- niitoista,
- vähäisistä ojituksista,
- vesistön alituksista sekä
- pinta- ja pohjaveden ottamisesta (100–250 m³/vrk).
Ilmoittamisvelvollisuudesta on säädetty vesilain 2 luvun § 15. ELY-keskus antaa neuvontaa luvantarpeen arvioinnissa ja antaa tarvittaessa lausunnon siitä, tuleeko hankkeelle hakea vesilupaa aluehallintovirastosta.
Ojan tekeminen
Ojitus eli uuden ojan tekeminen vaatii vesilain mukaisen luvan, jos siitä voi aiheutua vesialueen pilaantumista tai muu haitallinen vaikutus vesistössä. Lupaa haetaan aluehallintovirastolta. Ojitus voi pilata vesialuetta esimerkiksi lisäämällä ravinnekuormitusta tai aiheuttamalla happamoitumista kuivatusvesiä vastaanottavalla vesialueella. Samentumista tai kiintoaineen kulkeutumista kuivatusvesien mukana ei katsota pilaantumiseksi.
Myös ojan kunnossapito voi vaatia aluehallintoviraston luvan. Jos esimerkiksi ojitusta varten perattu puro on ajan myötä palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi, sen kunnossapito vaatii luvan samoin perustein kuin uusi ojitus. Vesilain ojitussäännöksiä sovelletaan ojan kunnossapitoon riippumatta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoinaan toteutettu.
Vesistöä pienempiä uomia eli noroja koskee lisäksi oma sääntelynsä. Jos ojana käytettävän noron luonnontila vaarantuu esimerkiksi kaivutöiden takia, ojitus vaatii erityisen poikkeusluvan aluehallintovirastolta.
Ojittamisen ilmoitusvelvollisuus
Vähäisestä ojituksesta ei tarvitse ilmoittaa.
Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) vähintään 60 vuorokautta etukäteen. Ilmoituksessa on esitettävä muun muassa tiedot perattavista ja kaivettavista uomista ja niiden sijainnista sekä ojituksen vaikutuksista ympäristöön. Tarkemmat ohjeet ilmoitusvelvollisuudesta ja vähäisestä ojituksesta löytyvät alla näkyvästä Ilmoitus ojituksesta ‑lomakkeen ohjeesta.
Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava silloin, kun ojana käytettävä uoma on ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi.
Ilmoituksen perusteella ELY-keskus voi vaatia, että ojitukselle haetaan vesilain mukainen lupa.
Lisätietoja löydät Ympäristö.fi-palvelusta.
Sillat, rummut ja putkiojat
Kun ojiin tarvitaan uusia siltoja tai rumpuja tai peltojen viljeltävyyttä halutaan parantaa putkittamalla ojia, asiasta on syytä sopia etukäteen ojitusyhteisön tai ojien yläpuolisten maanomistajien kanssa.
Sillat ja rummut on tarpeen mukaan uusittava tai muutettava siten, että vesiaukon koko ja perustamissyvyys ovat suunnitellun kuivatuksen saavuttamiseksi riittävät. Vesiaukko tulee mitoittaa siten, ettei se tulvankaan aikana supista liikaa uomaa ja aiheuta haitallista padotusta.
Pohjavesialueiden luokitus
1‑luokan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin.
Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
2‑luokan pohjavesialue on muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön
Ruoppausilmoitus
Massamäärältään enintään 500 m3:n ruoppauksista tulee tehdä kirjallinen ruoppausilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista. Myös vesialueen niitoista tulee olla yhteydessä ennen niiden toteuttamista alueelliseen ELY-keskukseen.
Yksittäisten kivien poistamisesta esimerkiksi uimarannalla tai venevalkamassa tulee ilmoittaa suoraan ympäristönsuojelusihteerille.
Massamäärältään yli 500 m3:n ruoppaukselle haetaan lupa aina aluehallintovirastolta (AVI)
Sähköinen ruoppaus- ja niittoilmoituslomake
ELY-keskukset ovat ottaneet käyttöönsä sähköisen ruoppaus- ja niittoilmoituslomakkeen. Ilmoittaja voi lähettää ilmoituksensa kaikkialta Suomesta sähköisen internet-lomakkeen avulla. Lomake ohjautuu alueen ELY-keskukseen ja ilmoituksen käsittely helpottuu ja yhdenmukaistuu.
Ilmoituksen liitteet:
- kirjalliset suostumukset rannan kunnostustyöstä vesialueen omistajalta (osakaskunta) ja vähintään viereisiltä kiinteistönomistajilta
- suunnitelmakartta, jossa näkyy ruopattava alue ja läjitysalue
- suostumus massojen läjittämisestä, jos läjitys toisen omistamalla maalla
- selvitys työn suoritustavasta
- ote kaavasta
Ilmoituksesta on syytä lähettää kopio kunnan ympäristöviranomaiselle, koska ELY-keskus pyytää yleensä toimenpiteistä lausunnon kunnan ympäristöviranomaiselta.
Ruoppausmassojen sijoittaminen
Ruoppausmassoja ei saa läjittää toisen maa-alueelle tai vesijätölle ilman omistajan suostumusta, eikä vesialueelle ilman aluehallintoviraston lupaa. Ruoppausmassojen asianmukainen läjitys tulee varmistaa, jotta ne eivät pääse takaisin vesistöön tulvan, aallokon tai sateen aikana. Läjitysalue ja työstä aiheutuneet jäljet on siistittävä ympäristöön sopivaksi. Irronnut kasvillisuus tulee kerätä pois vesistöstä ja sijoittaa asianmukaisesti. Ruoppauksessa ja läjitysmassojen sijoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon luonto- ja vesiympäristö maisema-arvoineen.
Työn ajankohta
Samentumisen ja muiden ruoppauksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Pieniin ruoppauksiin syksy tai varhainen kevät sopivat hyvin, koska silloin vedenpinnat ovat järvissä yleensä alhaalla ja työ on helpompaa.
Isommat ruoppaukset on suositeltavaa tehdä jään päältä, jolloin jää ja maapohja kantavat kaivumassojen kuljetuskaluston. Jos työ tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti.
ELY-keskukset vastaavat vesien seurannasta. Seurantaan kuuluu sekä pinta- että pohjavesien seuranta. Se koostuu vesienhoitoalueittain laaditusta ohjelmasta, johon sisältyy ympäristöhallinnon seurantaohjelman kohteiden lisäksi velvoitetarkkailukohteita ja maa- ja metsätalouden vaikutusten seurantakohteita.
ELY-keskusten laatimista vesienhoidon toimenpideohjelmista on koottu vesienhoitosuunnitelmat kullekin vesienhoitoalueelle. Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja –hoitotoimista.

