Pitkospuut suolla. Aurinko laskee metsän taakse.

Biosfää­ria­lue

Biosfää­ria­lue

Biosfää­ria­lu­eet ovat kestä­vän kehityk­sen mallia­lueita, jotka kuulu­vat Yhdis­ty­nei­den Kansa­kun­tien kasvatus‑, tiede- ja kulttuu­ri­jär­jestö UNESCOn ”Ihminen ja biosfääri” ‑ohjel­maan (MaB). Biosfää­ria­lu­eet muodos­ta­vat maail­man­laa­jui­sen verkos­ton, johon myös Pohjois-Karja­lan biosfää­ria­lue kuuluu. 

Biosfää­ria­lueiksi kutsu­taan toimin­taoh­jel­mia ja rajat­tuja maantie­teel­li­siä alueita, joilla on ainut­laa­tui­nen luonto ja kulttuuri. Alueilla pyritään luonnon ja ihmis­ten väliseen sopusoin­tui­seen vuoro­vai­ku­tuk­seen. 

Aluei­den tehtä­vänä on edistää luonnon monimuo­toi­suutta, kehit­tää alueelle sopivaa ekolo­gista, sosiaa­lista, talou­del­lista ja kulttuu­rista kestä­vää kehitystä, sekä tukea kehitys­hank­keita ja ympäris­tö­kas­va­tusta. Alueet täyden­tä­vät kulttuuri- ja luonnon­suo­je­lua­lueita, kansal­lis­puis­toja ja muita alueita, joilla on osoitettu olevan suuria luonto- ja kulttuu­riar­voja.

Biosfää­ria­lueita hallin­noi­daan kansal­li­sesti ja niiltä edelly­te­tään säännöl­listä rapor­toin­tia sekä tutki­mus­tu­los­ten jakamista kansain­vä­li­sessä biosfää­ria­lue­ver­kos­tossa. Suomessa biosfää­ria­lueita hallin­noi ympäris­tö­mi­nis­te­riö ja paikal­li­nen elinkeino‑, liikenne- ja ympäris­tö­kes­kus (ELY-keskus). Toiminta perus­tuu vapaa­eh­toi­siin sopimuk­siin eri toimi­joi­den, kuten kuntien, yritys­ten ja yhdis­tys­ten, kesken. Lieksan kaupunki on tehnyt yhteis­työ­so­pi­muk­sen Pohjois-Karja­lan biosfää­ria­lu­een kanssa ja myös matkai­lun kehit­tä­mi­sessä toimi­taan sen mukai­sesti.

Lieksan kaupun­gin ja Pohjois-Karja­lan biosfää­ria­lu­een sopimuk­sessa on määri­telty konkreet­ti­set, edistet­tä­vät asiat, joita yhdessä ediste­tään. Toimen­pi­teet liitty­vät mm. saavu­tet­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen, Koli-Ruunaa-Pieli­nen-kierto­mat­ka­tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen, ulkoi­lua­luei­den kehit­tä­mi­seen ja esteet­tö­myy­den paran­ta­mi­seen, Alvar Aallon kohtei­den nosta­mi­seen kulttuu­ri­mat­kai­lussa, virta­ku­tuis­ten kalojen elinym­pä­ris­tö­jen kehit­tä­mi­seen sekä leiri­kou­lu­toi­min­nan ja koulu­jen retki­koh­tei­den kehit­tä­mi­seen kestä­vän kehityk­sen teemalla.

Yhteis­työ­so­pi­muk­sessa on nostettu tavoit­teeksi myös se, että Lieksa tulee olemaan Pohjois-Karja­lan puura­ken­ta­mi­sen kärki­kohde. Eva Ryynä­sen ateljee­koti Paate­riin ja Pieli­sen museoon liittyvä kehit­tä­mi­nen on olennai­nen osa yhteis­työtä. Lisäksi tavoit­teena on tehdä yhteistä edunval­von­taa ajankoh­tai­sissa kestä­vän kehit­tä­mi­sen edistä­mi­seksi.

● Luonnon ja kulttuu­ri­sen monimuo­toi­suu­den säilyt­tä­mi­nen ○ Biosfää­ria­lu­eet suoje­le­vat maise­mia, ekosys­tee­mejä, lajeja ja geneet­tistä monimuo­toi­suutta. Tämä sisäl­tää sekä luonnon­va­ro­jen että kulttuu­ri­pe­rin­nön säilyt­tä­mi­sen.

● Kestä­vän kehityk­sen edistä­mi­nen. Biosfää­ria­lu­eet edistä­vät sosiaa­li­sesti ja ympäris­töl­li­sesti kestä­vää talou­del­lista kehitystä. Tämä tarkoit­taa, että biosfää­ria­lue toimii tukeak­seen paikal­li­syh­tei­sö­jen elinkei­no­jen, kuten maata­lous, kalas­tus ja matkailu, toteut­ta­mista kestä­vällä tavalla.

● Tieteel­li­sen tutki­muk­sen ja koulu­tuk­sen tukemi­nen. Tarjo­taan tukea tutki­muk­selle, seuran­nalle ja koulu­tuk­selle.

■ Biosfää­ria­lu­eet tarjoa­vat alustan tieteel­li­selle tutki­muk­selle ja ympäris­tön seuran­nalle. Tämä auttaa ymmär­tä­mään ekosys­tee­mien toimin­taa ja ihmisen vaiku­tuk­sia niihin. Alueet tukevat koulu­tusta ja osaami­sen kehit­tä­mistä paikal­li­syh­tei­söille ja muille sidos­ryh­mille. Tämä voi sisäl­tää esimer­kiksi ympäris­tö­kas­va­tusta, kestä­vän kehityk­sen koulu­tusta ja ammatil­lista koulu­tusta.